Lukemisen historia
Ainakin Suomessa, lukutaito on vanhempi taito, kuin kirjoitustaito. 1800-luvulla se oli jo yleistä ja jopa puolet kaikista suomalaisista osasi lukea. Tuolloin tietysti keskityttiin uskonnollisiin teksteihin ja vaihtoehdot olivat vähissä. Lukemisen tärkeys ja merkitys ovat tietenkin muuttuneet ajan kuluessa ja erilaisia tekniikoita on tullut...
Lapselle lukeminen kannattaa
Nykyajan elämä on hektistä. Ihmiset ovat liimaantuneita älylaitteisiinsa ja koko sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu verkon välityksellä. Suomalaisia pidetään jäyhinä ja erakkoluonteisina, mikä näkyy eristäytymisenä bussipysäkeillä tai junassa. On uutisoitu, että äitien riippuvuus sosiaalisen median käytöstä saattaa myöhemmin heijastua...
Suojele nuorta sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisen median vaaroista puhutaan paljon ja tietoa yksityisyyden suojaamisesta saa monesta eri lähteestä, kouluissakin saatetaan opastaa nuoria sen suhteen. Tämän seurauksena vanhempi voi ajatella nuoren tietävän turvallisesta netin käytöstä, mutta huomioiko nuori kuitenkaan ne tärkeimmät ohjeet ja tunnistaako hän tilanteet ajoissa?...
Lukemisen historia
Ainakin Suomessa, lukutaito on vanhempi taito, kuin kirjoitustaito. 1800-luvulla se oli jo yleistä ja jopa puolet kaikista suomalaisista osasi lukea. Tuolloin tietysti keskityttiin uskonnollisiin teksteihin ja vaihtoehdot olivat vähissä. Lukemisen tärkeys ja merkitys ovat tietenkin muuttuneet ajan kuluessa ja erilaisia tekniikoita on tullut lisää. Jo 1700-luvun aikana lukeminen oli yksi edellytys monille asioille ja sen oppiminen vaadittiin lähes kaikilta.
Kuinka lukeminen on muuttunut?
Monet lähteet arvelevat lukemisen olleen pitkään sosiaalinen asia. Länsimaissa tekstiä luettiin enimmäkseen ääneen ja juurikin muiden läsnäollessa. Tämä havainto on saatu vanhoja tekstejä tutkimalla. Kyseisissä kirjoituksissa on ollut kuvauksia tilanteista, joissa ihmiset lukevat hiljaa. Kirjoituksista on käynyt ilmi, että tekijä pitää asiaa kummallisena tai epätavallisena. Euroopan alueella hiljaa lukeminen yleistyi vasta noin 1600-luvun aikoina. Tämän muutoksen on arveltu johtuvat kirjoitusten muuttumisesta. Sanavälit ja muut välimerkit yleistyivät kirjoissa noihin aikoihin. Renesanssiajan ajatellaan myös vaikuttaneet asiaan. Tuolloin ihmiset alkoivat kaivata enemmän yksityisyyttä ja yksilöllisyys alkoi korostua. Asiaa kuitenkin varjostivat edelleen uskonnolliset ajatukset. Pelättiin, että lukijan ajatukset olisivat piilossa valvonnalta.
Erilaiset tekniikat, joita lukemiseen käytetään, ovat muuttuneet myös. Nykyään ääneen lukeminen on apukeino, jotta tekstiä voisi ymmärtää paremmin ja oppiminen olisi hieman helpompaa. Muita apukeinoja oppimiseen ovat tiettyjen tekstin kohtien alleviivaus, muistiinpanot, sekä tekstin muuttaminen joko lukemalla tai uudelleen kirjoittamalla. Tauottaminen ja tekstin muotoilu omin sanoin ovat tehokkaita keinoja muistamiseen.
Yksi lukemisen tekniikoista on silmäily. Tällä tavoin haetaan yleisvaikutelma pääpiirteiden avulla. Sisältöä arvioidaan ja lukija päättää miten tekstin lukeminen kannattaa aloittaa ja mistä. Tekstin yleistä hyödyllisyyttä lukijalle tai mille tahansa aiheelle voi arvioida samalla. Toinen tekniikka lukemiseen on skannaus, jonka tarkoitus on etsiä tiettyjä yksityiskohtia. Apuna voi käyttää erilaisia avainsanoja esimerkiksi. Näin tarvittavan tiedon löytää nopeasti, ilman, että koko tekstiä tarvitsee lukea.
Pääkohtien etsiminen on tekniikka, jonka avulla etsitään tärkeimpiä tarkoituksia. Joko tekstin tai sen kirjoittajan argumentit saadaan selville, jolloin tekstiä on helppo käyttää ja tutkia. Kriittinen lukeminen tai arvioiva lukeminen on tekniikka, jolla tekstin näkemyksiä vertaillaan omien tai jonkun muiden ajatusten kanssa. Tekniikoita käytetään yleensä tekstejä tutkiessa tai oppimisen yhteydessä. Jos tekstistä tarvitaan tietynlaista tietoa tai sitä käytetään jonkin asian tukemiseen, on hyödyllistä katsoa jokaista kohtaa ja näkökulmaa.
Oppiminen ja vaikeudet
Lukemisen oppiminen on nykyään edellytys, ainakin kun Suomesta puhutaan. Lapset oppivat yleensä lukemaan viimeistään ensimmäisen kouluvuoden aikana, eli kuuden tai seitsemän vuoden iässä. Viimeisten tutkimusten mukaan noin kolmannes lapsista osaa kuitenkin lukea jo ennen koulun aloittamista. Vanhemmat voivat opettaa lapsensa lukemaan itse ja tätä voi ainakin tukea monilla erilaisilla tavoilla. Puhumisen oppimisen lisäksi, lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat tärkeitä aikoja elämässämme. Kaikki tämä on tärkeää kielellisen kehittymisen kannalta ja siksi on myös tärkeä tiedostaa erilaiset häiriöt, joita oppimisen yhteydessä voi ilmetä. Lukemista tuetaan koulussa ja lisää apua on mahdollista saada monien erilaisten kanavien kautta.
Dysleksia tarkoittaa häiriötä oppimiskyvyssä, tarkemmin se on lukemisen erityisvaikeus. Tämä aiheuttaa sekä lapsille että aikuisille ongelmia lukemisen ymmärtämisessä ja lukemisen tarkkuuden kanssa. Tätä mitataan yleensä suhteessa muihin saman ikäisiin ja jokaista henkilöä täytyy katsoa yksilönä koulutus ja älykkyys otettuna huomioon. Häiriö ilmenee esimerkiksi niin, että henkilön on vaikea erottaa tekstistä kirjaimet toisistaan. Toisaalta vaikeuksia voi ilmetä myös siten, että äänteiden ja niiden yhdistelmien yhdistäminen oikeaan kirjaimeen tai niiden yhdistelmiin on hankalaa. Dysleksia johtuu poikkeavasta hermoverkoston toiminnasta.
Lue LisääLapselle lukeminen kannattaa
Nykyajan elämä on hektistä. Ihmiset ovat liimaantuneita älylaitteisiinsa ja koko sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu verkon välityksellä. Suomalaisia pidetään jäyhinä ja erakkoluonteisina, mikä näkyy eristäytymisenä bussipysäkeillä tai junassa. On uutisoitu, että äitien riippuvuus sosiaalisen median käytöstä saattaa myöhemmin heijastua lasten oppimisvaikeuksina. Vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun lapsi on usein puhekontaktissa vanhempiinsa. Tähän sopii mainiosti iänikuisen vanha kikka, eli ääneen lukeminen.
Valitettavan usein näkee kahviloissa ja puistoissa vielä vaunuissa olevia lapsia, joille on annettu tabletti tai älypuhelin käteen ja he käyttävät sitä ongelmitta. Tuntuu absurdilta, että taaperoikäinen oppii käyttämään kosketusnäyttöä ja sovelluksia, ennen kuin osaa edes puhua kunnolla. Lapselle lukeminen on myös ainoa tapa vaikuttaa jatkossa lukutottumuksiin ja se myös kehittää kielellistä vuorovaikutusta. Vartti päivässä riittää. Pelkän kuuntelemisen sijasta, lapsen kanssa tulisi vaihtaa ajatuksia ja pohtia luettua. Tämä tuo myös vanhemmille tunnetta yhteisestä tekemisestä. Äänikirjat eivät voi korvata lukemista, mutta älylaitteita voi hyödyntää lukemiseen.
Lukemisen hyödyt
Tutkimukset kertovat, että lapset, joille on luettu, menestyvät paremmin koulussa. Lisäksi heille kehittyy laajempi empatiakyky, sekä kyky käyttää mielikuvitusta. Tämä saattaa viitata siihen, että tarinoita kuunnellessa lapsi samaistuu kirjan hahmoihin, saa roolimalleja, sekä oppii ihmismielen käyttäytymisestä. Etenkin isän rooli lukemisen suhteen on pojille tärkeää. Moni isä jättää lukematta, jos lastenkirja ei vaikuta mielenkiintoiselta. Lukeminen rauhoittaa lasta ja onkin siksi oiva keino siirtyä toiminnasta toiseen. Myös lukevan aikuisen tulee hetkeksi pystyä unohtamaan häly ja kiire. Lukemiselle rauhoitettu hetki tekee hyvää kaikille. Vauvalle voi alkaa lukea jo ihan vastasyntyneenä. Näkökyky kehittyy vauvalle vähitellen, mutta jo vajaa vuoden ikäinen ymmärtää kuvan, sekä sen yhteyden. Pahvinen ensikirja on turvallinen, sillä sitä voi haistella ja maistella ja siitä saa hyvän otteen. Vanhempi näyttää esimerkkiä, kuinka kirjaa pidetään kädessä ja miten sivuja käännetään. Jokaiselta sivulta löytyy jotain uutta ja hämmästyttävää. Ikätasoon sopivat kuvakirjat auttavat taaperoa kehittämään sanavarastoa, vaikkei varsinaista puhekykyä ole vielä syntynyt. Leikki-iässä oleva lapsi taas saa kirjoista aiheita omiin leikkeihinsä.
Vanhempi lapsi valitsee itse
Jossain vaiheessa lapsi saattaa osata jo ”itse lukea muistista” kirjan tarinoita muille lapsille tai sukulaisille. Kuvakirjoista saa tukea muuhunkin opettamiseen, kuten potalla käyntiin. Myös surutyössä kirjat ovat hyödyksi. Silloin, kun lapsen tulisi pystyä käsitellä jonkun sairastuminen tai kuolema, voi lapselle olla helpotus huomata, ettei hän ole yksin asian kanssa. Lukuhetkien tulisi kaiken kaikkiaan olla vaivattomia, jotta lapsi saa lukemisesta mallin myöhempään elämään ja innostuisi lukemisesta vanhemmallakin iällä.
Älylaitteiden käyttäminen on selkeästi vaikuttanut nuorten lukutottumuksiin. Ala-asteikäisenä lapset saattavat kiinnostua selaamaan tietokirjoja, mutta siitä vanhemmat hakevat jo tiedot näppärästi netistä. Lukemisen ohella sosiaalisen median käyttö ja viestimet vaikuttavat oikeinkirjoitustaitoihin. Moni teini-ikäinen ei välttämättä osaa enää kirjoittaa äidinkieltä sujuvasti. Nuoria tulisikin kannustaa löytämään mielekästä lukemista. Jos ei muuten, niin vaikkapa laulujen lyriikoiden muodossa. Poikien kohdalla sähköisten kirjojen saaminen puolitti lukemisen vaikeaksi kokevien määrää.
Mitä valita luettavaksi
Vauvaikäinen oppii lukemisen rytmin kautta kielitajua. Vauvoille on saatavilla lukuisia runokirjoja, joista löytyy loruja, sekä helppoja kuvallisia tarinoita. Taapero kokee kirjan vielä leluna, joten ensimmäisten kirjojen tulisi kestää käsittelyä. Päivittäiset lukuhetket ovat merkittäviä aivojen kehitykselle. Värikkäät kuvat, selkeät hahmot ja lorut ovat kiinnostavia. Lukutuokio myös rauhoittaa vaikkapa ennen nukkumaan menoa. 4-5-vuotias saa jo ”pelätä” turvallisesti tarinoiden aikana ja päästä mukaan erilaisiin tunteisiin. Näistä esimerkkeinä Muumit, sekä Urpo ja Turpo-kirjat. Eskariin valmistautuva jaksaakin sitten kuunnella pidempää tarinaa ja hyödyntää mielikuvitustaan!
Lue LisääSuojele nuorta sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisen median vaaroista puhutaan paljon ja tietoa yksityisyyden suojaamisesta saa monesta eri lähteestä, kouluissakin saatetaan opastaa nuoria sen suhteen. Tämän seurauksena vanhempi voi ajatella nuoren tietävän turvallisesta netin käytöstä, mutta huomioiko nuori kuitenkaan ne tärkeimmät ohjeet ja tunnistaako hän tilanteet ajoissa? Monenlaisia tilanteita voi tulla vastaan netin välityksellä ja vanhemman on tärkeä pysyä mukana muuttuvassa ympäristössä. Vaikka nuori viettää paljon aikaa netissä, voi moni asia turvallisuuteen liittyen olla aivan uutta. Kaikkea ei voi etukäteen suunnitella ja kaikkeen ei voi varautua, mutta monia ongelmia joita some tuo, voi myös ehkäistä.
Yksityisyyden turvaaminen
Vanhemman on tärkeä olla kiinnostunut nuoren ajankäytöstä, myös netissä. Millä sivuilla nuori käy? Mitä hän siellä tekee? Ja kenen kanssa hän keskustelee? Yleisimpiä varoituksia, mitä netin käyttöön liittyy, ovat henkilökohtaisiin tietoihin liittyviä (esimerkiksi henkilötunnus, maksukorttien tiedot, kotiosoite). Näitä tietoja kannattaa jakaa hyvin harkitusti ja vain luotettaville sivustoille. Jotkut sivut voivat jakaa antamasi tiedot eteenpäin, joten tutustu käyttöehtoihin, kaikkea ei kannata hyväksyä. Vanhempi voi yhdessä nuoren kanssa löytää sopivat somen sivustot, joihin liittyä.
Nuorelle kannattaa kertoa erilaisista huijausyrityksistä, joilla yritetään saada tietoja. Salasanat ovat yksi asia, jota kenenkään muun ei tarvitse tietää, jolloin niitä ei myöskään kysytä viestien välityksellä. Jos joku muu saa selville nuoren salasanan, tilin palauttaminen kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti (sivustot kertovat ohjeita tähän). Linkkejä avatessa kannattaa olla tarkkana, ne voivat yrittää ladata koneeseen haittaohjelmia tai saada sinut antamaan tietojasi. Jos et tunnista sivustoa tai luota lähettäjään, ei sitä kannata klikata. Koneiden käyttöjärjestelmät on hyvä pitää päivitettynä ja haittaohjelmien torjuntaohjelmistoja kannattaa myös käyttää. Kun vanhemmalla on tarpeeksi tietoa turvallisesta netin käytöstä, on nuoren käyttäytymistä helpompi seurata ja neuvoa. Tärkeintä on välttää vakavampia riskejä, mutta kaikista tilanteista kannattaa yhdessä oppia jotain. Nuorelle on kerrottava mahdollisista rikoksista, joita voi tapahtua, jotta vanhempi voi hankkia tilanteeseen tarpeellista apua mahdollisimman pian.
Nettikäyttäytyminen
Salassa pidettävien tietojen lisäksi täytyy huomioida profiilien yksityisasetukset. Kuinka julkisia esimerkiksi kuvat ovat? Mitä tietoa haluat kaikkien nähtäville? Sivuston asetukset kannattaa käydä läpi ennen käytön aloitusta ja nuoren on hyvä muistaa päivittää niitä tarvittaessa. Monet somen profiileista saa kokonaan yksityisiksi, jolloin käyttäjä itse päättää, kuka ne voi nähdä. Vanhemmat voivat nuoren kanssa keskustella, minkälaisia kuvia ja kirjoituksia voi julkaista kaikkien nähtäville ja tarvittaessa rajata vain ystävät näkemään ne. Vanhemman on hyvä tietää, mihin kaikkialle nuori on kirjautuneena. Kannattaa myös tutustua sivuston sääntöihin, ne kuitenkin täytyy hyväksyä rekisteröitymisen yhteydessä. Jos sivusto vaatii sisäänkirjautumisen, voi olla myös mahdollista estää sekä ilmiantaa muita käyttäjiä, jos sattuu kohtaamaan häiritsevää käyttäytymistä. Asetusten lisäksi onkin hyvä keskustella nuoren kanssa nettikäyttäytymisestä. Samalla kun somen käyttö lisääntyy, siirtyy kiusaaminenkin sinne. Kommentointi ja keskustelut ovat iso osa somea ja nuoren on hyvä tietää, mitä tehdä jos huomaa kiusaamista tai kokee sitä itse. Netissä tapahtuva kiusaaminen voi olla sellaista, jota vanhempi ei huomaisi ilman nuoren netin käytön seuraamista.
Kannattaa myös tietää, kenen kanssa nuori viettää aikaa netissä. Viime aikoina netissä levinneet some- haasteet ovat olleet suosittuja ja suurin osa niistä voi olla erittäin vaarallisia. Huomion hakeminen erilaisten internetilmiöiden avulla voi aiheuttaa nuorelle vakaviakin seurauksia, jopa pysyviä vammoja. Vanhempi voi turvata nuoren kasvuympäristön paremmin, kun nuoren nettikäyttäytyminen on vastuullista ja osaavaa. Vanhemman oma esimerkki on tärkeää ja mitään ei kannata jättää huomioimatta.
Lue LisääPystyykö unia kontrolloimaan
Unet, ne ovat aina yhtä mielenkiintoinen aihe. Unet saattavat olla hyvinkin moniulotteisia ja osa uskoo, että niitä voi tulkita tai jopa kontrolloida. Tästä, kuten muistakin uskomuksista ollaan usein montaa eri mieltä ja jotkut eivät unipuheisiin usko. Nämä ihmiset usein ajattelevat, että unet ovat vain alitajunnan sekavuuksia ja sattumia. Toiset taas uskovat, että unilla on jokin suurempi merkitys ja tietyn asian näkeminen unessa tarkoittaa jonkin tietyn asian tapahtumista tulevaisuudessa. Osa uskoo jopa, että kuoleman voi ennustaa unien kautta. Tai sitten on tietty ihmisryhmä, jotka eivät voi samaistua kumpaankaan, sillä ne eivät näe ollenkaan unia tai sitten heille on mahdotonta muistaa unia seuravana aamuna. Usein myös ihmiset muistavat vain tietyt unet tai sitten unet muistetaan vain hetken aikaa heräämisestä.
Ihmiset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä nukkujia ja uneksijoita. Unet ovat myös täten hyvinkin yksilöllisiä ja omakohtaisia, jotka perustuvat ajatuksiin, tunteisiin, mielikuviin, ääniin ja muihin aistimuksiin. Unet muistuttavat usein tarinoita, joilla ei ole loogista etenemistä. Unet voivat olla ihan vain arkielämän asioita hieman vääristyneinä ilman rajoja. Unia on monen eri tyyppisiä, joista yleisimmät ovat painajaiset eli pahat tai ahdistavat unet, joissa unennäkijä tuntee itsensä uhatuksi, selkounet, joissa unennäkijä tiedostaa asian olevan unta tai sitten erittäin syvät unet, joissa näkijä ei tiedosta omaa olemassa oloaan unen näkemisen aikana. On myös olemassa tietynlaisia ennustus unia, joita kutsutaan Dejavu-uniksi. Tällaisen unen tunnistaa usein hereillä ollessa, kun unennäkijä aistii jonkin tilanteen tapahtuneen täsmälleen samanlaisena aiemmin. Tässä tilanteessa tietty kohtaus on nähty joskus aiemmin unen kautta tai ainakin se tuntuu siltä.
Onko unien hallitseminen sitten mahdollista?
Yhtenä unen tyyppinä oli painajaiset, joista jokainen meistä kärsii ajoittain. Nämä unet eivät ole kivoja kenellekään ja niiden ei haluta tapahtuvan. Usein myös painajaisen näkemisen jälkeen, keho on käyttänyt enemmän energiaa nukkumiseen, jolloin aamulla herättäessä saattaa tuntua tavallista väsyneemmältä. Usein painajainen myös herättää unesta, jolloin yöllä on vaikeampia nukkua. Osa kuitenkin kärsii jatkuvista painajaisista, joista eroon pääseminen olisi erittäin tärkeää elämänlaadun ylläpitämiseksi. Tällöin unen kontrolloiminen tulee tarpeeseen. Usein jatkuvat painajaiset kertovat jostain aiemmin tapahtuneesta traumasta, jota edes uneksia ei välttämättä tunnista. Tällainen saattaa olla jonkin menneisyydessä tapahtunut asia, joka on jäänyt käsittelemättä uneksijan mieleen. Tällaisissa tapauksissa tämä kyseinen tapahtuma saapuu alitajunnan mukana uniin. Tapahtuma saattaa olla iso, jonka uneksia helposti tunnistaa, mutta se saattaa myös olla erittäin pieni tapahtuma, jota uneksia ei edes tunnista traumaksi. Tällöin paras keino unen kontrolloimiseen on terapia, jolloin unesta esille tuleen trauman saa puhuttua ja selvitettyä. Tämä usein auttaa parhaiten painajaisten kanssa kamppaileville.
Unien hallinta muissa tapauksissa saattaa kuitenkin olla hankalaa ja tämä on enemmänkin jokaisen oma uskomus asia. Netti on pullollaan erilaisia ohjeita unien kontrolloimiseen, joten tietoa halutessaan sitä varmasti löytyy. Nämä tietenkin ovat yksilöllisiä ja osalle ne saattavat välillä tuottaakin tulosta. Yleisimpinä ohjeina on ajatella jotain tiettyä asiaa hyvin hartaasti ennen nukahtamista tai sitten kuunnella tiettyjä ääniä kuten meren aaltoja nukahtaessa. Tämä on kuitenkin hieman ristiriidassa tutkimuksiin, nimittäin niiden mukaan ihminen näkee harvoin unta edellisestä päivästä. Tutkimusten mukaan usein unet sijoittuvat noin 7 arkipäivän päähän. Totta tietenkin on, että tiettyä ääntä kuunnellessa mieli asettuu tiettyyn tilaan, jolloin tietyn tyyppisten unien näkeminen voi olla täysin mahdollista.
Lue LisääKännykkä aiheuttaa riippuvuutta erityisesti teini-ikäisissä
Nykyään lapset saavat ensimmäisen oman kännykkänsä jo hyvin nuorella iällä, useat jo koulupolun alkaessa 6-7-vuotiaana. Kännykkä itsessään on oikein hyödyllinen väline yhteydenpitoon vanhempien kanssa. Käyttöä tulee kuitenkin valvoa ja tarvittaessa rajoittaa.
Lue LisääUnen mysteeri
Unet ovat kiinnostaneet ihmiskuntaa aina aikojen alusta asti. Tiedemiesten kesto suosikki, unet ja niiden merkitys on edelleenkin kuitenkin suuri mysteeri ja vaikka kuinka paljon onkin tutkittu niiden yhteyttä todellisuuteen, tulevaisuuteen ja menneisyyteen. Mysteeriseksi unet tekee myös se, että monista lähteistä kautta aikojen on aina unilla ollut maaginen voima. Enneunet, unet yhdessä toisen ihmisen kanssa, unet joissa ymmärretään olevansa unessa ja muut vastaavanlaiset tieteellä selittämättömät kertomukset sekoittavat unimaailmaan myös palan epätodellisuutta. Unta on kuitenkin myös tutkittu paljon ja tieteellisesti on jo 1791 todistettu todeksi unen vaiheet. David Hartley tulkitsi asian niin, että uneen liittyy muutama päävaihe.
Lue LisääKuinka Saada Teini Pois Tietokoneelta
Tietokoneriippuvuus on tosi. Lähes puolet jokaisesta teini-ikäisestä viettää päivänsä joko tietokoneella tai älypuhelimensa äärellä. Tilanne on jo niin paha, että on havaittu kännykkään tuijottelun tuloksena selkeitä niskaongelmia ja jopa selkärangan rakenteen muutoksia nuorilla. Asiaan on puututtava, mutta miten, kun nykyajan vanhempienkin aika kuluu samaa harrastusta toistaessa.
Lue Lisää
