Jaksaminen Koulussa Ja Koulun Jälkeen

Koulupäivä starttaa kahdeksalta, viimeinen liikunnan tunti alkaa neljältä, päivä on siis täysmittainen. Täydellä teholla opiskelu on rankkaa mielelle ja fysiikan tuntien haastava koe vei jo aamupäivällä energiavarastot tyhjiksi. Vielä pitäisi jaksaa. Koulun jälkeen seuraava linja-auto saapuu bussipysäkille puoli viideltä ja kotiovelle matkaa on 45 minuuttia, kun linja-autoa vaihdetaan kaupungissa. Matkalla voi kuitenkin tehdä kotiläksyt valmiiksi. Kuudelta alkavat salibandy treenit. Aamuinen herätyskin on aamulla puoli kuudelta, sillä bussiin mihin on ehdittävä täytyy lähteä kävelemään kuusi kolmekymmentä.

Huonoihin yöuniin ei ole varaa

Teini-ikäisenä monet nuoret kärsivät uni-ongelmista. Mutta huonosti nukutulle yölle ei ole arjessa useinkaan varaa, sillä lukio tai ammattikoululaisen arkiset päivät venyvät helposti yli kymmenen tuntisiksi matkoineen. Onnekkaimmilla koulu on vain pienen välimatkan päässä, mutta usein miten kouluun päästään vain julkisilla kulkuvälineillä ja mahdollisesti yhden tai useamman vaihdon avulla. Koulupäivät eivät helpotu tässä iässä vaan myös henkisesti vaativat kovasti nuorelta. Uuden koulun alkaminen on rankka kokemus, uusine oppiympäristöineen ja uusien koulukavereiden kanssa pitää alusta asti tulla toimeen. Sosiaalinen kanssakäyminen nykypäivän nuorille on hankalampaa kuin ennen sillä kännykkä maailma ja tietokone pelit, chattailu, elektroniset ystävät ja kirjoittelu ovat vieneet ajan todelliselta ystävien tapaamiselta ja ulos menemiseltä. Tämä tarkoittaa sitä, että sellainen nuori joka joutuu tilanteeseen, jossa pitää julkisesti esitellä itsensä tai tutustua isoon liutaan uusia ihmisiä, nämä tilanteet koetaan ahdistavina, pelottavina ja usein nuori pelkää nolaavansa itsensä. Joka päiväisen koulutuksen, koulumatkojen ja kotitehtävien yhdistelmä väsyttää nuoria, ja jos sen lisäksi vielä päivän sosiaaliset tilanteet vievät osan yöunista on jaksaminen myös kortilla. Kun nuori on niin väsynyt, että koulusta kotiin päästyään kellahtaa suoraan nukkumaan ja seuraavan kerran ylös kun herätyskello soi, on asiaan puututtava. Myöskään yön aikainen pelaaminen tai muu toiminta pitää saada kuriin tai muuten opiskelu vaikeutuu ja koulumenestys kärsiin varmasti. Näistä asioista huolehtiminen kuuluu kotiväelle, siihen koulun ei ole helppo puuttua puutteellisen näkökulman puuttuessa.

Nuorta on aktivoitava ymmärtämään oma vastuu jaksamisesta

Koululaisen elämään pitäisi kuulua muutakin. Tietokoneella istumisen sijasta edes kerran kaksi viikossa tapahtuvaa aktiviteettia suositellaan jokaiselle. Nykypäivän nuorta on kuitenkin vaikea saada ulkoilemaan ja siksi edes perheen yhteinen kauppareissu tai roskien vieminenkin voi olla alku. Lemmikin ulkoilutus toimii usein myös hyvin. Juurtunut oleskelu internetin julmassa maailmassa yömyöhään tai yöllinen sotapelien tai muiden pelien apaattinen pelaaminen on varsinkin teinipoikien vanhempien taakkana. Jos jaksaminen vaikuttaa koulumenestykseen, on nuoren myös itse otettava vastuu tekemisestään. Vanhemmat ja koulun tukihenkilöt voivat antaa ohjeita, neuvoja ja opastaa, mutta todellinen vastuunkanto tulisi säilyttää nuorella itsellänsä. Kun omaan jaksamiseen annetaan neuvoja ja ohjeita miten sitä voi opiskella esimerkiksi nettisivustoilta lisää, voi jossakin vaiheessa yöllinen Youtube-videoiden rullaus vaihtuakin tiedon etsintään ja näin saada ujutettua tietokoneriippuvaiselle tai kännykästään riippuvaiselle teinille tietopaketteja eteen. Itseopiskelu on aina hyvästä ja se on tapa millä nykyään tuo tietokonekansa löytää ja etsii. Koska koulu on jo lähtenyt tähän teknologian käytön mullistavaan maailmaan mukaan, miksei asiaa voida kokeilla myös kasvatuksessa. Kun löydät mielenkiintoa herättävän asiapitoisen artikkelin internetin maailmasta, voit sen jakaa ja linkittää nuorelle  luettavaksi. WhatsApp viesti äidiltä tai isältä, jossa linkki jaettuna ja viestinä: “Tää oli hyvä”, varmasti kiinnittää nuoren huomion ja pistää mielenkiinnon sen verran liikkeelle, että vähintäänkin linkki ainakin avataan.