Lapselle lukeminen kannattaa

Nykyajan elämä on hektistä. Ihmiset ovat liimaantuneita älylaitteisiinsa ja koko sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu verkon välityksellä. Suomalaisia pidetään jäyhinä ja erakkoluonteisina, mikä näkyy eristäytymisenä bussipysäkeillä tai junassa. On uutisoitu, että äitien riippuvuus sosiaalisen median käytöstä saattaa myöhemmin heijastua lasten oppimisvaikeuksina. Vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun lapsi on usein puhekontaktissa vanhempiinsa. Tähän sopii mainiosti iänikuisen vanha kikka, eli ääneen lukeminen.

Lapselle lukeminen kannattaa
Lapselle lukeminen kannattaa

Valitettavan usein näkee kahviloissa ja puistoissa vielä vaunuissa olevia lapsia, joille on annettu tabletti tai älypuhelin käteen ja he käyttävät sitä ongelmitta. Tuntuu absurdilta, että taaperoikäinen oppii käyttämään kosketusnäyttöä ja sovelluksia, ennen kuin osaa edes puhua kunnolla. Lapselle lukeminen on myös ainoa tapa vaikuttaa jatkossa lukutottumuksiin ja se myös kehittää kielellistä vuorovaikutusta. Vartti päivässä riittää. Pelkän kuuntelemisen sijasta, lapsen kanssa tulisi vaihtaa ajatuksia ja pohtia luettua. Tämä tuo myös vanhemmille tunnetta yhteisestä tekemisestä. Äänikirjat eivät voi korvata lukemista, mutta älylaitteita voi hyödyntää lukemiseen.

Lukemisen hyödyt

Tutkimukset kertovat, että lapset, joille on luettu, menestyvät paremmin koulussa. Lisäksi heille kehittyy laajempi empatiakyky, sekä kyky käyttää mielikuvitusta. Tämä saattaa viitata siihen, että tarinoita kuunnellessa lapsi samaistuu kirjan hahmoihin, saa roolimalleja, sekä oppii ihmismielen käyttäytymisestä. Etenkin isän rooli lukemisen suhteen on pojille tärkeää. Moni isä jättää lukematta, jos lastenkirja ei vaikuta mielenkiintoiselta. Lukeminen rauhoittaa lasta ja onkin siksi oiva keino siirtyä toiminnasta toiseen. Myös lukevan aikuisen tulee hetkeksi pystyä unohtamaan häly ja kiire. Lukemiselle rauhoitettu hetki tekee hyvää kaikille. Vauvalle voi alkaa lukea jo ihan vastasyntyneenä. Näkökyky kehittyy vauvalle vähitellen, mutta jo vajaa vuoden ikäinen ymmärtää kuvan, sekä sen yhteyden. Pahvinen ensikirja on turvallinen, sillä sitä voi haistella ja maistella ja siitä saa hyvän otteen. Vanhempi näyttää esimerkkiä, kuinka kirjaa pidetään kädessä ja miten sivuja käännetään. Jokaiselta sivulta löytyy jotain uutta ja hämmästyttävää. Ikätasoon sopivat kuvakirjat auttavat taaperoa kehittämään sanavarastoa, vaikkei varsinaista puhekykyä ole vielä syntynyt. Leikki-iässä oleva lapsi taas saa kirjoista aiheita omiin leikkeihinsä.

Vanhempi lapsi valitsee itse

Jossain vaiheessa lapsi saattaa osata jo ”itse lukea muistista” kirjan tarinoita muille lapsille tai sukulaisille. Kuvakirjoista saa tukea muuhunkin opettamiseen, kuten potalla käyntiin. Myös surutyössä kirjat ovat hyödyksi. Silloin, kun lapsen tulisi pystyä käsitellä jonkun sairastuminen tai kuolema, voi lapselle olla helpotus huomata, ettei hän ole yksin asian kanssa. Lukuhetkien tulisi kaiken kaikkiaan olla vaivattomia, jotta lapsi saa lukemisesta mallin myöhempään elämään ja innostuisi lukemisesta vanhemmallakin iällä.

Vanhempi lapsi valitsee itse
Vanhempi lapsi valitsee itse

Älylaitteiden käyttäminen on selkeästi vaikuttanut nuorten lukutottumuksiin. Ala-asteikäisenä lapset saattavat kiinnostua selaamaan tietokirjoja, mutta siitä vanhemmat hakevat jo tiedot näppärästi netistä. Lukemisen ohella sosiaalisen median käyttö ja viestimet vaikuttavat oikeinkirjoitustaitoihin. Moni teini-ikäinen ei välttämättä osaa enää kirjoittaa äidinkieltä sujuvasti. Nuoria tulisikin kannustaa löytämään mielekästä lukemista. Jos ei muuten, niin vaikkapa laulujen lyriikoiden muodossa. Poikien kohdalla sähköisten kirjojen saaminen puolitti lukemisen vaikeaksi kokevien määrää.

Mitä valita luettavaksi

Vauvaikäinen oppii lukemisen rytmin kautta kielitajua. Vauvoille on saatavilla lukuisia runokirjoja, joista löytyy loruja, sekä helppoja kuvallisia tarinoita. Taapero kokee kirjan vielä leluna, joten ensimmäisten kirjojen tulisi kestää käsittelyä. Päivittäiset lukuhetket ovat merkittäviä aivojen kehitykselle. Värikkäät kuvat, selkeät hahmot ja lorut ovat kiinnostavia. Lukutuokio myös rauhoittaa vaikkapa ennen nukkumaan menoa. 4-5-vuotias saa jo ”pelätä” turvallisesti tarinoiden aikana ja päästä mukaan erilaisiin tunteisiin. Näistä esimerkkeinä Muumit, sekä Urpo ja Turpo-kirjat. Eskariin valmistautuva jaksaakin sitten kuunnella pidempää tarinaa ja hyödyntää mielikuvitustaan!