Lukemisen historia

Ainakin Suomessa, lukutaito on vanhempi taito, kuin kirjoitustaito. 1800-luvulla se oli jo yleistä ja jopa puolet kaikista suomalaisista osasi lukea. Tuolloin tietysti keskityttiin uskonnollisiin teksteihin ja vaihtoehdot olivat vähissä. Lukemisen tärkeys ja merkitys ovat tietenkin muuttuneet ajan kuluessa ja erilaisia tekniikoita on tullut lisää. Jo 1700-luvun aikana lukeminen oli yksi edellytys monille asioille ja sen oppiminen vaadittiin lähes kaikilta.

Kuinka lukeminen on muuttunut?

Monet lähteet arvelevat lukemisen olleen pitkään sosiaalinen asia. Länsimaissa tekstiä luettiin enimmäkseen ääneen ja juurikin muiden läsnäollessa. Tämä havainto on saatu vanhoja tekstejä tutkimalla. Kyseisissä kirjoituksissa on ollut kuvauksia tilanteista, joissa ihmiset lukevat hiljaa. Kirjoituksista on käynyt ilmi, että tekijä pitää asiaa kummallisena tai epätavallisena. Euroopan alueella hiljaa lukeminen yleistyi vasta noin 1600-luvun aikoina. Tämän muutoksen on arveltu johtuvat kirjoitusten muuttumisesta. Sanavälit ja muut välimerkit yleistyivät kirjoissa noihin aikoihin. Renesanssiajan ajatellaan myös vaikuttaneet asiaan. Tuolloin ihmiset alkoivat kaivata enemmän yksityisyyttä ja yksilöllisyys alkoi korostua. Asiaa kuitenkin varjostivat edelleen uskonnolliset ajatukset. Pelättiin, että lukijan ajatukset olisivat piilossa valvonnalta.

lukeminen ääneen – tapa muistaa

Erilaiset tekniikat, joita lukemiseen käytetään, ovat muuttuneet myös. Nykyään ääneen lukeminen on apukeino, jotta tekstiä voisi ymmärtää paremmin ja oppiminen olisi hieman helpompaa. Muita apukeinoja oppimiseen ovat tiettyjen tekstin kohtien alleviivaus, muistiinpanot, sekä tekstin muuttaminen joko lukemalla tai uudelleen kirjoittamalla. Tauottaminen ja tekstin muotoilu omin sanoin ovat tehokkaita keinoja muistamiseen.

Yksi lukemisen tekniikoista on silmäily. Tällä tavoin haetaan yleisvaikutelma pääpiirteiden avulla. Sisältöä arvioidaan ja lukija päättää miten tekstin lukeminen kannattaa aloittaa ja mistä. Tekstin yleistä hyödyllisyyttä lukijalle tai mille tahansa aiheelle voi arvioida samalla. Toinen tekniikka lukemiseen on skannaus, jonka tarkoitus on etsiä tiettyjä yksityiskohtia. Apuna voi käyttää erilaisia avainsanoja esimerkiksi. Näin tarvittavan tiedon löytää nopeasti, ilman, että koko tekstiä tarvitsee lukea.

Pääkohtien etsiminen on tekniikka, jonka avulla etsitään tärkeimpiä tarkoituksia. Joko tekstin tai sen kirjoittajan argumentit saadaan selville, jolloin tekstiä on helppo käyttää ja tutkia. Kriittinen lukeminen tai arvioiva lukeminen on tekniikka, jolla tekstin näkemyksiä vertaillaan omien tai jonkun muiden ajatusten kanssa. Tekniikoita käytetään yleensä tekstejä tutkiessa tai oppimisen yhteydessä. Jos tekstistä tarvitaan tietynlaista tietoa tai sitä käytetään jonkin asian tukemiseen, on hyödyllistä katsoa jokaista kohtaa ja näkökulmaa.

Oppiminen ja vaikeudet

Lukemisen oppiminen on nykyään edellytys, ainakin kun Suomesta puhutaan. Lapset oppivat yleensä lukemaan viimeistään ensimmäisen kouluvuoden aikana, eli kuuden tai seitsemän vuoden iässä. Viimeisten tutkimusten mukaan noin kolmannes lapsista osaa kuitenkin lukea jo ennen koulun aloittamista. Vanhemmat voivat opettaa lapsensa lukemaan itse ja tätä voi ainakin tukea monilla erilaisilla tavoilla. Puhumisen oppimisen lisäksi, lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat tärkeitä aikoja elämässämme. Kaikki tämä on tärkeää kielellisen kehittymisen kannalta ja siksi on myös tärkeä tiedostaa erilaiset häiriöt, joita oppimisen yhteydessä voi ilmetä. Lukemista tuetaan koulussa ja lisää apua on mahdollista saada monien erilaisten kanavien kautta.

Dysleksia tarkoittaa häiriötä oppimiskyvyssä, tarkemmin se on lukemisen erityisvaikeus. Tämä aiheuttaa sekä lapsille että aikuisille ongelmia lukemisen ymmärtämisessä ja lukemisen tarkkuuden kanssa. Tätä mitataan yleensä suhteessa muihin saman ikäisiin ja jokaista henkilöä täytyy katsoa yksilönä koulutus ja älykkyys otettuna huomioon. Häiriö ilmenee esimerkiksi niin, että henkilön on vaikea erottaa tekstistä kirjaimet toisistaan. Toisaalta vaikeuksia voi ilmetä myös siten, että äänteiden ja niiden yhdistelmien yhdistäminen oikeaan kirjaimeen tai niiden yhdistelmiin on hankalaa. Dysleksia johtuu poikkeavasta hermoverkoston toiminnasta.