Suunnittele lapsellesi tasapainoinen ruokavalio

Sanotaan, että olet mitä syöt. Lapsen kohdalla tämä vanha sanonta saa vielä tärkeämmän merkityksen, sillä kasvava keho tarvitsee monipuolista, terveellistä ja tasapainoista ravintoa kehittyäkseen hyvin. Lasten kohdalla voidaan siis melkeinpä sanoa, että tulet olemaan mitä syöt. Hyvä ruokavalio ei vaikuta pelkästään fyysiseen kehitykseen ja kasvuun, vaan sillä on myös merkittävä osa henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Vauvasta asti lapset usein elävät elämäänsä eri vaiheissa. Tämä koskee myös ruokailua. Tulee aikoja, jolloin lapset syövät todella hyvin ja tuntuu, että kaikki mahdollinen ruoka maistuu mitä vain heille tarjoaa. Sitten tulee nirsoilu kausi, jolloin mikään ei maistu ja kaikki ruoka on pahaa. Tämä nirsoilu kausi ajoittuu usein päiväkodin alkamiseen, missä mallia ja vaikutteita otetaan muilta lapsilta. Mutta helpottavaa on tietää se, että suurin osa vaiheista menee aina ohi ja tilalle tulee toinen.

Lapset suosivat vauvasta asti mieluummin rasvaisia ja makeita ruokia. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että lapselle tarjotaan monipuolista ruokaa joka päivä. Jos ruoka on aina samaa, ei lapsi totu myöskään syömään uusia ruokalajeja tai halua edes maistaa niitä. Mutta kun pöydästä löytyy eri ruokia, tottuu lapsi niiden makuun ja maistaa niitä pikkuhiljaa. Pakottaa ei kannata, siitä voi jäädä vain huono muisto lapsen mieleen ja muisto yhdistyy myöhemmällä iällä aina tähän samaan ruokaan.

Vanhemmilla onkin erittäin tärkeä rooli siinä, mitä makutottumuksia lapselle syntyy ja kuinka monipuolisesti lapsi syö. Vanhempien kannattaa suunnitella monipuolinen ruokavalio, josta löytyy uusia makuja ja vanhoja tuttuja tasapainoisessa määrässä. Kotona perheen yhteinen ruokahetki on tärkeä, jotta lapselle syntyy positiivinen kokemus ruoasta. Kun toistuvasti tarjoaa uusia ruokia, se kannustaa lapsia hyväksymään lähes minkä ruoan tahansa.

Ravinnon koostumus

Mistä monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio sitten koostuu? Lautasmallista on hyvä katsoa vinkkejä. Tärkeintä olisi, että joka päivä lapsi saa hyvän määrän kuudesta eri tuoteryhmästä. Näihin tuoteryhmiin kuuluvat kasvis-, marja- ja hedelmäryhmä, perunaryhmä, viljaryhmä, maitovalmisteet, liha- ja kalaryhmä sekä rasvaryhmä. D-vitamiinilisää ei kannata unohtaa isommiltakaan lapsilta.

Ruokavalion perusta kuuluisi koostua kasviksista. Niistä lapsi saa tärkeimpiä vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja. Mutta kasvisten syöttäminen lapsille onkin sitten toinen juttu. Lapset voivat olla usein kovin huonoja syömään minkäänlaisia vihanneksia. Hedelmät voivat maistua paremmin ja parempi sekin kuin ei mitään. Mutta jos aterialla aina nostetaan pöydälle salaattikulho, niin useimmiten lapset joku päivä alkavat sitäkin syömään.

Sitä varten vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä kannattaakin tarjota jo ensi ruoista lähtien. Siten lapset tottuvat niiden makuun ja ne maistuvat heille paremmin. Peruna on erinomainen arkiruoka, jota voi tarjota useamminkin. Se on hyvin siedetty ruoka-aine lapsilla ja se on helppo valmistaa. Sen lisäksi peruna sisältää paljon tärkeää C-vitamiinia ja kivennäisaineita, kuten magnesiumia ja kaliumia.

Viljaa saa hyvin riisistä, pastasta, puurosta ja leipäviipaleesta. Yleensä viljan saanti ei ole Suomessa ongelma. Kannattaa suosia kokoviljatuotteita, joissa on enemmän hyviä ravintoaineita. Punaista lihaa voi syödä vähemmän ja sen tilalla tarjota kanaa ja kalaa. Kalan syönti olisikin tärkeää ainakin kerran viikossa. Urheilevan lapsen proteiinin tarve voi olla suurempaa, jolloin lihaa ja kalaa voi syödä hieman enemmän.

Maitoa ja maitotuotteita, jos maitoallergiaa ei ole, ovat hyviä luuston kehittymisen kannalta. Lapsi saa myös huomattavan osan päivän kokonaisenergiasta näistä tuotteista. Rasvana kannattaa suosia kasvirasvoja ja rasvaa voi lisätä myös syömällä esimerkiksi pähkinöitä, jotka ovat muutenkin hyviä vatsan toimivuuden ja kuidun saannin kannalta.