Teini-ikäisen ruokavalio

Lapsen suusta totuus tulee. Näinhän sitä sanotaan. Mutta sillä hetkellä, kun kolmen tunnin ruoka-ostos matkan jälkeen touhuat keittiössä koko päivän paistaen aivan taivaallisen herkullisia muikkupihvejä ja teini-ikäinen lapsesi istuu pöytään. Nyrpeä ilme kasvoillaan haistaen, että tänään meillä on kalaruokaa ja  nousee ylös, kääntyy pois huoneeseensa ovensa taakseen paiskaten, uskon, että jokainen vanhempi ei pysty hillitsemään hermojansa olkaa kohauttaen. Teini-ikä on rankkaa aikaa koko perheelle jos murkkuikäinen nuori on temperamenttinen. Omaa itseään etsivä nuori tempaisee olotiloihinsa mukaan koko perheen. Ovet paukkuvat ja raivokohtauksilta ei voi välttyä. Kiireenä ovat siskojen ja veljienkin hermot, saati sitten peukalo keskellä kämmentä pällistelevät vanhemmatkin. Äidinvaistoissa usein perheen ruoka-kokkina äidit ajattelevat, että kasvava nuori tarvitsee hyvää ruokaa, lapsuuden lempiherkkujansa ja kokeilunhaluissaan uusia ulottuvuuksia kulinaristisella elämysmatkallaan aikuiseksi. Mutta sitten ei tuo teini haluakkaan muuta syödä kuin ranskanperunoita ketsupilla. Edes se kaikkein mieluisin ruoka läpi koko lapsuuden maistu miltään ja lautanen paiskotaan nurin vaikka vaivaa on nähty sen kokoamiseksi koko päivä.

Teini-ikäisen hormonaaliset muutokset vaikuttavat myös makuaistiin

Makuaisti muuttuu tai pikemminkin surkastuu hiljalleen läpi elämän. Hormonaaliset muutokset ja hormonien jyllääminen kehossa vaikuttaa haju- ja makuaistiin voimakkaasti. Tuoksut ja maut tuntuvat voimakkaammin ja joskus tututkin ruuat maistuvat suussa erilaiselta. Hormonaaliset muutokset sekoittavat vatsaa ja psyykkinen tunnetila vie helposti ruokahalun. Ei ihmekään siis, että teini-iässä ei ruoka kaikille maistu. Jotain on kuitenkin syötävä ja siksi on tärkeä ainakin koittaa pitää päivittäisessä syömisessä rytmi. Kasvava nuori tarvitsee ravintoaineita. Kasvupyrähdyksen aikana, jonka huippu on tytöillä noin 12 vuoden iässä ja pojilla 14-vuoden ikäisenä, on tärkeää saada tarpeeksi energiaa ja proteiineja terveeseen kasvuun. Kasvupyrähdyksen aikana kasvu voi olla voimakasta, pituutta saattaa kerryttää tänä aikana jopa 30 senttimetriä ja paino voi lisääntyä huimat 20 kiloa. Luuston kehittymisen kannalta tärkeää on pitää kiinni runsaskalsiumisesta ruokavaliosta. Perinteisesti maidon on sanottu olevan hyvä kaliumin lähde ruokavaliossa, mutta todellisuudessa kaikkein paras kalsiuminlähde ovat kasvikset.  Kasvisten syönti on hankalaa lapsille ja nuorille, sillä makuaisti suosii makeaa. Keitettynä ja paistettuna usein kuitenkin kasvikset menevät nuorille helpommin. Toiset taas suosivat raikasta salaattia. Nuorelta itseltään kannattaa kysyä, millä tavoin hän voisi kuvitella syövänsä enemmän terveellisiä kasviksia, vihanneksia ja juureksia. Kun nuori saa itse päättää, voi syömiseen tulla helpommin muutoksia kuin pakottamalla. Tytöillä kuukautisten alkaessa raudan tarve lisääntyy. Anemia aiheuttaa väsymystä ja tätä kautta voi vaikuttaa koulu ja vapaa-ajan jaksamiseen. Raudan lähteinä lihatuotteet ovat olennainen osa ruokavaliota, samoin tumman vihreät kasvikset kuten parsakaali tai lehtikaali. Kasvissyöjillä tärkeitä raudan ja muiden kivennäisaineiden lähteitä ovat pavut, idut ja soijatuotteet. Anemiaa sairastaville nuorille kannattaa myös syöttää rauta- ja kivennäisaine sekä vitamiiniravintolisiä tärkeimpien ravintoaineiden saannin varmistamiseksi.

Ruokailutottumuksien noudattaminen on tärkeää

Kasvuikäisen ruokailusuositus olisi syödä kolme täysipainoista ateriaa päivässä ja sen lisäksi nauttia muutama kunnollinen välipala. Kouluruoan syö lähes 90% koululaisista, kertoo Kansanterveyslaitos. Sen lisäksi kunnollinen aamupala ja päivällinen riittävät terveen nuoren tottumukseksi. Ja mitä paremmin perheessä pysytään suositusten mukaisessa lautasmallissa, sen paremmin varmistetaan nuoren jaksaminen ja terveys. Murrosikäinen oppii hiljalleen pitämään itse huolta ruokailutottumuksistaan,. Mutta perheen ja vanhempien esimerkki ja tuki on erittäin suuressa roolissa. Nuori kannattaa opettaa itsenäisesti pitämään huolta omasta lautasmallistaan ja ruuanlaitto voikin olla koko perheen aktiviteetti. Kun nuorta osallistutetaan arjen pyöritykseen, annetaan samalla oppia tulevaan aikuisikään ja näin annetaan hyvät edellytykset myös terveelliseen syömiseen tulevaisuudessa.