Uni Oppimisprosessina

Unen aikana aivot vahvistavat muistijälkiä ja poistavat turhaa päivän aikana kerääntynyttä dataa. Kuvittele jättiläismäinen postin jakelukeskus. Päivän aikana sinne saapuu tuhansia ja tuhansia kirjeitä ja paketteja. Osa kirjeistä ja paketeista on kuitenkin tyhjiä kuoria ja pinoutuu samoihin pinkkoihin kuin tärkeät dokumentit ja muut kirjeet. Paketeista, jotkut isommat sisältävät jotain sellaista vaarallista ainetta, joka myrkyttää jakelukeskuksen ilmaa ja osassa voi olla räjähdysalttiita räjähteitä. Päivän mittaan paketteja saapuu enemmän ja enemmän sekä kirjeitä kertyy jakeluhuoneen laatikoihin vinoin pinoin. Ja jakelukeskuksen työntekijät saapuvat vasta päivän päätteeksi töihin. Kun henkilökunta saapuu jakelukeskukseen, heidän ensimmäinen tehtävä on siistiä paikat ja järjestellä kirjeet ja paketit. Alkaa hirmuinen hulina. Kirjeet lentelevät ja paketit avautuvat, joka puolella touhutaan kuin viimeistä päivää tai vilskettä on kuin kuvittelisi olevan jouluaattona joulupukin pajassa. Jokainen tietää tehtävänsä ja toteuttaa sitä paraikaa. Kun vihdoinkin kaikki kirjeet ja paketit mitä päivän aikana on tullut, on saatu jaeoteltua erilaisin menetelmin, on vuorossa niiden avaaminen ja tarkastaminen.

Halli hiljenee kun henkilökunta jaottelukeskuksessa päättää ryhtyä tekemään jokainen hiljaista omaa työtänsä. Kirje kirjeeltä se luetaan ja päätetään, meneekö se roskakoriin, jääkö se jakelukeskukseen vielä hetkeksi, säilytetäänkö se arvokkaana muistona vai meneekö se seuraavalle päivälle käsittelyyn. Rauhallinen huriseva työtahti jatkuu kunnes jakelukeskuksessa alkaa taas tapahtua, hälytyskello soi. Se tarkoittaa että tuosta hetkestä on jakelukeskuksen työntekijöillä noin tunti aikaa saada kaikki paikat puhtaaksi ja lopettaa työvuoro. Alkaa samanlainen vilinä kuin oli alussakin. Jokainen juoksee päätä pahkaa, kirjeitä tippuu lattialle, pienimuotoinen paniikki iskee. Joskus samanlainen järistys alkaa ihan kesken työvuoronkin ja silloin koko jakelukeskus järisee ja päivän työ täytyy aloittaa lähes kokonaan alusta kuin maanjäristyksen jäljiltä. Tällainen mielikuva voidaan unestamme luoda.

Oppimisen tehostamista unella on tutkittu

Unen oppimista edistävää vaikusta on tutkittu jo kauan ja monenlaisia tutkimuksia on asian tiimoilta jo edennyt pisteeseen, että oppimisen on tieteellisesti todistettu tehostuvan hyvien yöunien aikana. Unen kaikki vaiheet ovat tärkeitä. Kun ihminen nukahtaa, on aivoilla virikkeetöntä aikaa tutkiskella tunteita, mitkä päivän aikana jäivät tajunnalta käsittelemättä ja alitajunnalla on aikaa niihin perehtyä. Samoin esimerkiksi musiikin soittaminen tai muu muistijälki alkaa vahvistua jo heti ensimmäisenä yönä uuden asian omaksumisen jälkeen, jonka seurauksena se lujittuu hiljalleen noin viikon ajan ja lopulta on kiinnittynyt mielen neuroverkkoon. Pähkinänkuoressa uni auttaa palauttamaan elimistön voimatasapainoa ja se lataa ihmismielen akut. Hyvä uni ehkäisee stressiä ja torjuu jopa sairauksia. Vireystila ja henkinen jaksaminen voimistuu kun nukkuu hyvin ja oppimisen edellytykset säilyvät. Koska mieli käsittelee myös tunteita nukkumisen aikana, on uni myös luovuuden ja mielikuvituksen ja sitä kautta ongelmanratkaisun edellytys. Muuttuvassa elämäntilanteessa unelle pyhitetty aika on ensiarvoisen tärkeää, jotta vastaan tuleville ongelmille osataan löytää ratkaisuja.

Oppimisessa aivot käsittelevät jo opittua tietoa, eli jos kokeeseen pänttäämisen jälkeen ei anneta aivoille tarpeeksi tilaa levätä unen kautta, ei lukemisesta tai pänttäämisestä edellisenä yönä ollutkaan mitään hyötyä, sillä asiat eivät jää päähän tai muistiin. Pitkäaikaiseen muistiin siirrettävät asiat vaativat unta. Kaikkein tärkein onkin oppimisen jälkeinen yöuni. Tieteellisessä kokeilussa koehenkilöitä valvotettiin ensimmäinen yö oppimisen jälkeen ja sen jälkeiset yöt heidän annettiin nukkua, mutta tulos oli aivan sama kuin vasta-alkajilla ja oppiminen ei siis ensimmäisen yön huonojen yöunien takia mennyt askeltakaan eteenpäin. Toiset, joiden annettiin nukkua ensimmäinen yö, heidän tuloksensa olivat huomattavasti suuremmat, kertoo tiede-lehti.